Etätyöskentely on yleistynyt parin viime vuoden aikana huimasti ja siitä arvellaan tulevan osa uutta normaalia. Se tuo hyvässä tapauksessa joustoa tietotyöläisen elämään, jossa työntekijä voi vaihdella ympäristöään kodin, toimiston tai vaikkapa kesämökkinsä välillä. Siihen liittyy kuitenkin tiettyjä haasteita, joita ehkäisemällä etätyöskentely sujuu mukavasti ja työt tulee tehdyksi.
Etätyön ja toimistossa tehtävän työn vaihtelu voi vaikeuttaa hyvän työskentelyasennon löytämistä, kun eri ympäristöt ja kalusteet vaihtelevat viikon aikana useaan kertaan. Etätyöskentely voi tuoda tapauksesta riippuen ahtaampia tiloja, puutetta valaistuksesta tai epämukavamman istuimen, jotka vaikeuttavat ergonomista työskentelyä.
Toisaalta töiden tekeminen kotona säästää aikaa ja rahaa matkustamisen jäädessä pois ja konferenssien korvautuminen videokokouksiin ehkäisee aikaeroista koituneen rasituksia, kun pitkät työmatkat toisille mantereille ovat enemmän muisto menneisyydestä. Vapaa-aika voi taittua helposti esimerkiksi nettipelien parissa ja eri casinot tarjoavat kohtuudella mukavaa ajanvietettä työn lisäksi.
Tietokonetyö vaikuttaa tuki- ja liikuntaelimistöön
Hyvään työskentelyasentoon kannattaa ehdottomasti panostaa, mutta siinäkin liian pitkät sessiot jäykistävät tuki- ja liikuntaelimistöä. Kokonaisverenkierto ja kudosten aineenvaihdunta heikentyvät pitkään paikallaan olemisesta ja verenkiertoa voi parantaa työskentelytapaa vaihtamalla. Se tehostuu myös lähtemällä liikkeelle ja säännöllisellä taukojumpalla. Suosituksena on, että työtä tauotettaisiin vähintään puolen tunnin välein.
Työskentely matkan aikana
Jotkut työntekijät viihtyvät julkisissa liikenneväleissä töitä tehden ja silloin kannattaa hyödyntää esimerkiksi junasta ja lentokoneesta löytyvää taitettavaa pöytätasoa, jolloin työasento parantuu. Tämä on parempi vaihtoehto siihen, että työtietokonetta pidetään sylissä. Työasentojen vaihtelu on matkan aikana usein rajoittuneempaa, jolloin taukojen kannattaa ottaa normaalia tiheämmin.
Tämän merkitys korostuu yhdessä vastaliikkeiden kanssa, kun töitä tehdään ergonomisesti haastavassa ympäristössä. Ylös kannattaa nousta ja kehoa liikutella ja kun perille on päästy, laitetaan tietokone syrjään ja ryhdytään liikuttamaan kehoa esimerkiksi kävelyn tai jumpan avulla. Näin keho palautuu yksipuolisesta kuormituksesta paremmin.
Käytännön vinkkejä etätyöskentelyyn
Työasentojen vaihtelun ja taukojen lisäksi etätyöskentelijän kannattaa kiinnittää huomiota työpöytäänsä. Sen on oltavan riittävän iso ja korkea, jonka voi tarkistaa siten, että hartiat pysyvät rentoina ja kyynärpäät lepäävät noin 90 asteen kulmassa. Kun työpöydän korkeus on riittävä, pääsee sen ääreen helposti työtuolin avulla.
Työskentelyvälineet auttavat etätyöntekijän arkea ja työpöydälle voi sijoittaa lisänäytön, näppäimistön ja hiiren. Jotta hartiaseutu saisi tasapuolista kuormitusta, kannattaa hiirtä opetella käyttämään sekä oikealla että vasemmalla kädellä. Hyvänä hiirenä toimii myös niin sanottu rullahiiri. Tarkista myös hyvä valaistus.
Työtuoli on myös tärkeässä roolissa ja sen valinnassa kiinnitetään huomiota tuolin säätömahdollisuuksiin. Säätömahdollisuudet tarjoavat monipuolisempaa vaihtelua istuma-asentoon ja kyynärvarret voivat levätä tuolin käsinojissa. Selkä on suuri alue ja alaselän tueksi kannattaa asettaa sille erillinen tuki, myös jaloille löytyy oma erillinen jalkatuki.
Kun työpäivä on pulkassa, lähde liikkeelle. Selän sekä niska- ja hartiaseutu ovat tehneet staattista työtä koko päivä, joten nyt on liikunnan vuoro. Liikunta auttaa tuki- ja liikuntaelimistöä palautumaan etätyöskentelyn tuottamasta yksipuolisesta kuormituksesta ja se virkistää mukavasti myös mieltä.
Seisoma-asennosta hyvää vaihtelua
Sähkökäyttöinen pöytä on yleistynyt viime vuosien aikoina, jolloin konttorityötä voi tehdä hyvin myös seisoma-asennossa. Sen hyödyistä on tehty myös tutkimuksia, joiden mukaan sähköpöytä vähentää istumista noin puolesta tunnista kahteen tuntiin päivässä. Määrä ei ole kuitenkaan asiantuntijoiden mukaan riittävä istumisen vähentämistä ajatellen. Aktiivinen työpiste ei suoraan vähennä istuma-aikaa, vaan työntekijän pitää aktiivisesti muuttaa tottumuksiaan työpäivän ja sen ulkopuolisen ajan aikana.
Seisominen on kuitenkin kohtuullisella määrällä hyväksi, sillä sen on todettu parantavan vireystasoa ja lisäävän työtehokkuutta. Se ei ole kuitenkaan yksissään oikotie onneen, vaan työpäivän aikana pitäisi vaihdella työasentoja ja myös istua välillä.